Qatar ei sovi ilmastoisännäksi
Torstai 01.12.2011 16:12. Kirjoittaja: Pia Björkbacka
Durbanin ilmastokokouksessa tehtiin ensimmäinen päätös jo pari päivää sitten: Qatar isännöi seuraavat ilmastoneuvottelut – kuten myös FIFAn vuoden 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskisat. Maailman ay-liike toivoo, että YK:n ilmastoneuvottelujen osapuolet harkitsisivat tätä päätöstä uudelleen. Ilmastoneuvotteluja ei pitäisi aloittaa Qatarissa ennen kuin maa kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia.
Ammattiyhdistysliikettä huolestuttaa erityisesti, minkälaisen viestin maailman johtajat haluavat välittää maailmalle tällä päätöksellä. Seuraavien YK:n ilmastoneuvottelujen isäntänä on maa, joka vaikeuttaa systemaattisesti ilmastoneuvottelujen etenemistä ja on maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä asukasta kohden mitattuna. Lisäksi Qatarissa ei kunnioiteta työntekijöiden oikeuksia.
Työntekijöiden kokoontumisvapautta rajoitetaan
Qatarin lain mukaan maassa voi olla vain yksi ammattiliitto, ja senkin toimintaa rajoitetaan voimakkaasti. Liittoon voi kuulua erilaisia työntekijäryhmiä, jos niiden valtuustoihin saadaan vähintään 100 jäsentä. Liittoon ei voi kuulua ollenkaan, jos on virkamies tai ulkomaalainen työntekijä. Myös kotitaloustyöntekijöiden, maataloustyöntekijöiden ja esimerkiksi armeijassa, poliisivoimissa ja merillä työskentelevien järjestäytymistä on rajoitettu voimakkaasti.
Lisäksi ammattiliiton valtuustojen työskentelyä rajoitetaan lailla. Työministeri voi hajottaa valtuuston, jos ammattiliitto esimerkiksi osallistuu poliittiseen toimintaan, jakaa valtiota tai hallitusta vahingoittavaa aineistoa tai ottaa vastaan lahjoja ilman työministerin lupaa.
Vaikka ammattiliitolla onkin oikeus neuvotella kattavat työsopimukset, hallitus kontrolloi tiukasti neuvottelujen sääntöjä ja prosesseja. Qatarin hallitus vaikuttaa voimakkaasti myös sopimusten sisältöön, kestoon ja siihen, miten työehtosopimuksia tulkitaan.
Lakon järjestäminen tehty vaikeaksi
Lakon järjestäminen on maassa erittäin vaikeaa, vaikka oikeus lakkoon tunnustetaankin virallisesti. Ensinnäkin lakon voi järjestää vain, jos 3/4 valtuustojen jäsenistä hyväksyy sen. Lisäksi työministeriön on hyväksyttävä lakon aika ja paikka. Ulkomaalaisten työntekijöiden ja virkamiesten lisäksi mm. terveys- ja turvallisuusalan sekä satama-, öljy- ja kaasuteollisuuden parissa työskenteleviltä on kielletty lakkoihin osallistuminen.
Kaikki valta on Qatarissa keskistetty sheikki Hamad bin Khalifa Al Thanille, joka on ollut isänsä jälkeen vallassa vuodesta 1995. Sheikki on myös puolustusministeri. Vuonna 2005 perustuslakiin tehtiin muutos, jonka mukaan maahan pitäisi valita eduskunta, johon 2/3 edustajista valittaisiin vaaleilla. Toistaiseksi vaaleja ei ole ollut, sillä lakia ei ole toimeenpantu.
Qatarin työntekijöistä 87 prosenttia on ulkomaalaisia; palkat alle 4000 dollaria vuodessa.
Erityisen hankalaa on ulkomaalaisilla työntekijöillä, joiden palkat ja työskentelyolosuhteet ovat ala-arvoiset. Kyse ei ole marginaaliryhmästä: 1,7 miljoonasta qatarilaisesta työntekijöitä on vain 425 000. Intialaisia työntekijöitä maassa on 0,5 miljoonaa, nepalilaisia 350 000 ja filippiiniläisiä 160 000. Viime aikoina työntekijöitä on tullut paljon myös Itä-Afrikasta. Heidän vuosipalkkansa ovat erittäin alhaiset suhteutettuna qatarilaisten 88 000 dollarin keskituloon per vuosi. Maassa, joka on Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan maailman rikkain, nepalilaisen rakennustyöntekijän palkka on noin 3 600 dollaria ja filippiiniläisen kotitaloustyöntekijän noin 2 500 dollaria per vuosi. Tämän vaatimattoman vuositulon työntekijät saavuttavat työskentelemällä 18 tunnin työpäiviä.
Palkkojen vaatiminen vie vankilaan
Jos työntekijät vaativat oikeuksiaan, heidät voidaan erottaa työstä. Näin kävi 90 nepalilaiselle työntekijälle vuonna 2010. Rakennustyömiehet menivät lakkoon, koska työnantaja Albadar ei ollut maksanut heille lupaamaansa 10 prosentin palkankorotusta. Tästä hyvästä heidät vangittiin ja karkotettiin maasta.
Erityisesti kotitaloustyöntekijöitä myös hakataan ja käytetään seksuaalisesti hyväksi. Vuonna 2010 yli 1000 kotitaloustyöntekijää haki suojaa Filippiinien työvoimatoimistosta Dohasta. Yleisin syy avun hakemiseen oli maksamattomat palkat. Lisäksi yli 300 raportoi fyysisestä väkivallasta ja 75 kertoi, että heitä oli käytetty seksuaalisesti hyväksi.