Ay-liike edellyttää ilmastonmuutoksen torjunnalta sosiaalista oikeudenmukaisuutta
Torstai 17.12.2009 13:12. Kirjoittaja: Pia Björkbacka
Torstai 17.12.2009
Belgian hallitus tukee säällisen työn sisällyttämistä ilmastosopimukseen
WoW, eilen oli kansainvälisen ay-liikkeen viimeinen eli kolmas konferenssipäivä. Tein oman seminaariennätykseni ja osallistuin neljään ay-liikettä ja ilmastopolitiikkaa käsitelleeseen työpajaan. Kaiken kaikkiaan kansainvälinen ay-liike on järjestänyt Kööpenhaminassa noin 60 tapahtumaa ja ay-liikkeen parissa työskenteleviä ihmisiä tänne kokoontui noin 350.
Blogin liitteenä oleva kuva on napattu eilisestä ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavaa rahoitusta käsitelleestä työpajasta. Keskityn tässä blogikirjoituksessani kuitenkin EAY:n ja kahden belgialaisen palkansaajakeskusjärjestön organisoimaan sessioon. Aiheena oli se, kuinka köyhät ihmiset saisivat kohtuuhintaista energiaa. Session teki erityisen mielenkiintoiseksi Belgian energia-, ilmasto-, ja kestävän kehityksen asioista vastaavan ministerin Paul Magnetten alustus. Belgiahan on myös vuoden 2010 jälkimmäisen osan EU:n puheenjohtajamaa.
Magnetten mukaan parasta aikaa on meneillään uusi teollinen vallankumous, johon pitää saada ote organisoimalla toimialat uudelleen ja kehittämällä rahoitusmuotoja, joilla tuetaan työstä toiseen siirtymistä ja rakennetaan tulevaisuuteen suuntaavaa koulutuspolitiikkaa. Hän totesi meidän kuuntelijoiden suureksi iloksi, että Belgian hallitus tukee ay-liikkeen vaatimusta säällisen työn sisällyttämiseksi kansainväliseen ilmastosopimukseen.
Ministeri Magnette kertoi meille myös tulevan Belgian EU-puheenjohtajakauden energia- ja ilmastopolitiikan prioriteeteista. Hänen mukaansa Belgian EU-puheenjohtajakaudella kansainvälisestä ilmastosopimuksesta on saatava aikaan sitova sopimus. Belgia haluaa keskusteluttaa EU jäsenvaltioita myös siitä, miten sopimusteksti muuntuu todellisuudeksi. Magnetten mukaan keskeisellä sijalla ilmastosopimuksen täytäntöönpanossa pitää olla säällisen työn käsitteen avaaminen sekä mm. teollisuus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittäminen suuntaan, jossa vihreän vallankumouksen mukanaan tuomat välttämättömät politiikan muutostarpeet on huomioitu.
Lopuksi ministeri Magnette sanoi Belgian panostavan puheenjohtajakaudellaan voimakkaasti myös energiapolitiikkaan ja ennen kaikkea siihen, että EU:ssa tunnistettaisiin nykyistä paremmin köyhien ihmisten oikeus kohtuuhintaisen energian saantiin. Magnette kehuikin Isoa-Britanniaa, joka on toistaiseksi ainut Euroopan maa, joka on kehittänyt välineen, jolla energian hinnasta johtuvaa köyhyyttä voidaan mitata. Briteissä energian hinnasta johtuvaa köyhyyttä (energy poverty) on määritelmällisesti se, jos ihmisen tuloista yli 10 prosenttia menee talon lämmittämiseen, saniteettiveden hankkimiseen ja muihin ihmisen kannalta välttämättömiin toimiin.
Näihin kuulumisiin, näihin tunnelmiin. Minä ja Ralf Sund STTK:sta lähdemme kohti lentokenttää. Ralf Bella Centeristä ja minä Tanskan LO-talosta. Pitäkää meille peukkuja: haluan lentokentälle ja koneeseen ilman ylimääräisiä ongelmia.
Pia Björkbacka
Keskiviikko 16.12.2009
Ilmastoneuvottelussa valitettavan pessimistinen tunnelma
Ilmastosopimusneuvottelijoilla on enää kaksi päivää saada aikaan sopimus. Tällä hetkellä tunnelma on valitettavan pessimistinen, vaikka Yhdysvaltojen presidentti Barak Obama saapuukin ennakkotietojen vastaisesti Kööpenhaminassa pidettäviin ilmastosopimusneuvotteluihin perjantaina.
Voi niitä raukkoja, jotka joutuvat liikkumaan tuolloin kaupungissa/kaunpunkiin tai ovat mm. lentämässä kotiin. Koko kaupungin keskustassa ja kokousalueella liikkumista tullaan rajoittamaan ja Köpenhaminan ja Malmön välillä oleva silta jopa suljetaan kokonaan moneksi tunniksi.
Valitettavasti heikosti toimiva logistiikka ja ylimitoitetuilta tuntuvat turvallisuustoimet ovat kuitenkin loppujen lopuksi pieni kiusa ilmastoneuvotteluita aktiivisesti seuraamaan tulleelle ay-liikkeelle ja kansalaisjärjestöille, kun näitä asioita vertaa kokouksen seurannan rajoittamisesta syntyneeseen mielipahaan. Kuulin juuri, että kokouspaikalle ei päästetä enää ketään, jolla ei ole virallista delegaatio-statusta. On todella huolestuttavaa, että kansalaisjärjestöjen osallistumista kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin rajoitetaan näin rajusti.
Tärkeimpien neuvotteluosapuolien välillä on edelleen suurta erimielisyyttä keskeisistä sopimuksen teolle välttämättömistä teemoista. USA:n ehtona mukaantulolle on yhä se, että Kioton sopimusta (kansainvälinen päästökauppasopimus) ei jatkettaisi missään muodossa eikä nyt neuvoteltavasta sopimuksesta tulisi sitovaa. EU-maat ovat puolestaan tiukasti sitä mieltä, että kaikkien teollisuusmaiden pitäisi sitoutua Kööpenhaminassa sitoviin päästövähennyksiin, kuten myös kehittyvien maiden. G-77-maille (kehitysmaat ml. Kiina, Intia ja Brasilia) olisi puolestaan kaikkein tärkeintä saada takuut siitä, että Kioton sopimusta jatketaan.
Luonnollisesti moni muukin asia on vielä auki, kuten teknologian siirto- ja rahoituskysymykset. Toivottomalta tuntuu. Toisaalta, riittääpähän maailman päättäjille ainakin töitä pariksi päiväksi!
Vaan pitänee kuitenkin jaksaa olla optimistinen. Kerääntyyhän tänne sentään loppuviikoksi huomattava määrä maailman johtavia politiikkoja Obaman lisäksi. Kööpenhaminaan saapui Suomesta pari tuntia sitten presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen tulee tänne perjantaina. Toivon, että maailman päättäjät tuntisivat vastuunsa ja kääntävät Kööpenhaminan ilmastokokouksen meidän kaikkien voitoksi.
Pia Björkbacka
Keskiviikko 16.12.2009
Climate change is not about everyone doing everything, it’s about everyone doing something
Tiistai-iltapäivän päätteeksi ay-liikkeen ilmastokonferenssissa pidettiin pyöreän pöydän keskustelu oikeudenmukaisesta ilmastopolitiikasta. Keskustelun järjesti pohjoismaisten sosialidemokraattisten puolueiden ja ay-liikkeen yhteisjärjestö SAMAK. Pyöreän pöydän paneeliin osallistuivat mm. Tanskan entinen pääministeri Poul Nyrop Rasmussen, SDP:n kansanedustaja ja eduskunnan mpäristövaliokunnan puheenjohtaja Susanna Huovinen, ITUC:n pääsihteeri Guy Ryder sekä EAY:n pääsihteeri John Monks.
Keskustelussa painotettiin kestävän vihreän kasvun elementtejä, joita ovat ainakin investoinnit uusien energiatehokkaiden työpaikkojen luomiseksi, koulutukseen satsaaminen ja kestävä liikennepolitiikka. Samalla kun parannetaan taantuman jälkeen yritysten kilpailukykyä, on huolehdittava siitä, että syntyy lisää laadukkaita työpaikkoja.
Uuden teollisuuspolitiikan rahoittamiseksi esitettiin otettavaksi käyttöön pääomien siirtovero. Keskeinen kysymys on se, miten markkinat saadaan investoimaan vihreään kasvuun. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja ilmastopolitiikasta aiheutuvia muutoksia ei voi jättää pelkästään markkinoiden hoidettavaksi.
Susanna Huovinen muistutti, että maailma on vain lainassa lapsiltamme ja tulevilta sukupolvilta. Siksi Kööpenhaminasta tarvitaan kattava poliittinen sopimus ilmastopolitiikasta. Huovinen korosti sitä, että tulonjakovaikutukset ovat tärkeitä. Hän tiivisti vaatimuksensa englanniksi: good climate, good environment, good work, eli hyvä ilmasto, hyvä ympäristö ja hyvä työ.
Guy Ryderin viesti oli se, että oikeudenmukainen siirtymä (just transition) on saatava niin konkreettiseksi asiaksi, että sen ymmärtää esimerkiksi puolalainen hiilikaivostyöläinen, jonka työpaikka on uhanalainen.
Eilen alkanut lumisade jatkui tänä aamuna ja lumi antoikin lisää valoa joulukuun pimeyteen. Oma hiilijalanjälkeni suureni taas aamulla, kun lensin Kööpenhaminasta Brysseliin talous- ja sosiaalikomitean kokoukseen. Kööpenhaminan lentokentällä silmiini osui juliste, jonka sanomaan ajattelin päättää tämän blogikirjoituksen: Climate change is not about everyone doing everything, it’s about everyone doing something! Eli ilmastonmuutoksen torjunta ei tarkoita sitä, että kaikki tekevät kaikkea, vaan että kaikki tekevät jotain.
Janne Metsämäki
Keskiviikko 16.12.2009
Onko vastakkainasettelun aika ohi?
Täällä Kööpenhaminassa kansainvälisen ay-liikkeen World of Work -tapahtumassa osallistujat ovat käyneet vilkasta keskustelua ilmastopolitiikasta ja välillä hieman sen liepeiltäkin. Useat alustukset ovat sivunneet ns. vihreitä työpaikkoja ja niiden määrän huikeaa kasvua tulevaisuudessa. Itselleni on herännyt kysymyksiä liittyen siihen, miten rakennetaan kriteerit vihreille työpaikoille. Mitkä niitä ovat ja mitkä eivät? Toisaalta kuka työskentelee tuollaisessa työpaikassa ja kuka taas edustaa jotakin muuta ja “vihreä-työpaikka” -keskustelussa liian usein vahvasti tuomittavaa?
Euroopan Metallityöväen Yhteisjärjestön puheenvuorossa tuotiin esille sitä, kuinka paljon esimerkiksi terästeollisuudessa tehdään jatkuvasti ilmastotalkoiden eteen töitä. Esimerkkinä tästä työstä Euroopan tasolla on meneillään Ulcos-projekti, jossa tehdään teräksentuotantoprosesseista huomattavasti nykyistä vähäpäästöisempiä. Tehokkaamman masuunikaasujen kierrätyksen ja hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin seurauksena päästöt vähenevät jopa puolella nykyiseen tuotettua terästonnia kohti. Minusta nämäkin työntekijät ovat töissä vihreässä teollisuudessa.
Ilman terästä tai kemianteollisuuden tuotteita ei ole myöskään perinteisessä mielessä ajateltuna ympäristöystävällistä, kuten tuuli- tai bio-, puhtaan teknologian teollisuutta. Alan vakuuttua yhä enemmän siitä, että jako vihreisiin ja ei-vihreisiin työpaikkoihin on vielä hämärä ja tämän vuoksi valitettavasti työntekijöiden vastakkainasettelua lisäävä.
Jos jokin asia on tullut kristallinkirkkaana selväksi näiden päivien aikana, se liittyy taakanjakoon. On selvää, että olemme mukana ilmastotalkoissa. Yhtä selvää pitää olla, että näiden talkoiden kustannustenmaksajat ovat pääasiallisesti muut kuin palkansaajat.
Olemme SAK:n Pian ja Jannen kanssa osallistuneet moniin tilaisuuksiin näiden kolmen päivän aikana ja havainneet selvästi, että kansainvälisessäkin ay-liikkeessä on lukematon määrä mielipiteitä sitä, miten tästä mennään eteenpäin. Selvää on, että keskustelu tulee jatkumaan hyvin vilkkaana. Maailman johtajien pitää päästä sitoviin ja tasapuolisiin sopimuksiin, jotka mahdollistavat myös Euroopan teollisuuden kehittymisen ja niiden työpaikkojen pysymisen. Ay-liikkeellä on paljon tehtävää ja mahdollisuuksia olla myös näiden kysymysten kanssa aktiivisia. Me emme voi jättäytyä ilmastokeskustelun sivustakatsojaksi, vaan meidän on oltava aktiivisesti puolustamassa palkansaajia ja samalla kehittämässä sekä luomassa uusia prosesseja.
Veli-Matti Kauppinen
Tiistai 15.12.2009
Myös jo olemassa olevat teolliset työpaikat on saatava vihertämään
Ay-liikkeen ilmastokonferenssin toisen päivän etukäteen odotetuin tapahtuma ajoittui aamupäivään. Mm. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n pääsihteeri John Monks puhui paneelissa, jonka aiheena oli vähähiilinen teollisuuspolitiikka Euroopassa.
Ennen Tanskan LO-talossa pidettävää seminaaria harjoitin yllätyksekseni hetkellisesti turistioppaan tointa. Veli-Matin, Jannen ja minun lisäkseni noin 40 ympäri maailmaa Tanskan Metalliliiton konferenssikeskukseen majoittunutta ilmastosopimusneuvotteluista kiinnostunutta ay-aktiivia hyppäsi kanssamme aamulla 7.37 bussiin määränpäänä Tanskan LO-talo. Ilman ennakkovaroitusta saatikka ohjeistusta meidät kuljetettiin määränpäämme sijaan bussien varikkoalueelle “jonnekin päin” Kööpenhaminaa. Olin kokenut tämän saman jo eilen ja yllätinkin itseni viittelöimässä ihmisille suuntaa varikkoalueelta tien reunaan bussipysäkille ja kertomassa mihin bussiin hypätä. Joukkoliikenne on joskus haasteellista, mutta meininki bussimatkalla aina hyvä
John Monks puhui asiaa ay-liikkeen ilmastokonferenssissa. Hän kertasi ihan ensimmäisenä, että maailman bruttokansantuotteesta 30 % muodostuu EU:n jäsenvaltioiden talouksista, ja muistutti meidän eurooppalaisten historiallisen jalanjäljen olevan valtavan - ja näin myös vastuun maailman ilmastopäästöjen hillitsemistoimista. Monks myös tiivisti yhteen virkkeeseen ay-liikkeen näkökulman ilmastokeskusteluun: ilmaston ja luonnonvarojen lisäksi vähähiilidioksidipitoisen teollisuuspolitiikan keskiössä on oltava työpaikkojen säilyttäminen ja uusien luominen. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan rahaa, uutta tietoa, teknologiaa, sosiaalipoliittisia tukipaketteja ja toimia suojaamaan heikoimmassa asemassa olevia työntekijöitä.
John Monks korosti voimakkaasti sitä, että kasvihuonepäästötavoitteiden täyttämistä ei voi jättää pelkästään markkinavoiminen hoidettavaksi, sillä se johtaisi tuhoon. Myös valtioiden ja ay-liikkeen on sitouduttava tähän toimintaan voimakkaasti ja etsittävä sekä löydettävä toimivia välineitä helpottamaan vihreään talouteen siirtymistä. Tässä siirtymävaiheessa on tuettava uusien vihreiden työpaikkojen lisäksi jo olemassa olevia teollisia työpaikkoja, jotta niistäkin saataisiin vihreämpiä. Monksin kanssa ei voi olla näistä asioista kuin samaa mieltä.
Kokoukseen aiheeseen sopiva tunnelma syntyy panelistien kuuntelemisen lisäksi ikkunasta ulos katsoessa: naapurissa tupruttaa hiilivoimala ja räntää sataa vaakatasossa.
Pia Björkbacka
Hiilisieppauksesta osaratkaisu päästöjen vähentämiseen
Ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vähentämiseksi tarvitaan muutoksia energian tuotannossa, teollisuudessa, palveluissa, liikkumisessa ja ihmisten arjessa. Näiden lisäksi on olemassa jo pitkälle meneviä suunnitelmia hiilidioksidin talteen ottamisesta tai sieppaamisesta ja hiilidioksidin varastoimisesta niin, että se ei pääse ilmakehään. Tämä menetelmä on nimeltään CCS eli Carbon capture and storage. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä maailmassa olisi 20 koelaitosta käytössä eri puolilla maailmaa. EU:n tavoitteena on, että vuonna 2020 CCS olisi saatavissa kaupalliseen käyttöön.
Hiilidioksidin talteenotolla ei ehditä vaikuttaa vuoteen 2020 asetettuihin päästövähennyksiin, mutta on arvioitu, että vuonna 2050 CCS voisi tuottaa päästöjen vähennyksestä peräti 20 prosenttia. Kivihiilivoimaloiden lisäksi hiilen talteenotto voitaisiin tulevaisuudessa ottaa käyttöön myös päästöjä aiheuttavassa teollisuudessa. Talteen otetun hiilidioksidin varastoimiseen on suunniteltu käytettäväksi suuria maanalaisia tiloja, esimerkiksi meren alla olevia tyhjentyneitä öljykenttiä. CCS voi siis antaa suuria mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen, mutta menetelmän kehittäminen vaatii vielä paljon teknistä kehittämistä ja rahaa.
Ay-liikkeen konferenssiosallistujat on majoitettu Kööpenhaminan ulkopuolella olevaan Metalliliiton koulutuskeskukseen, josta matka LO-talolle bussilla kesti aamuruuhkassa peräti pari tuntia. Toimivasta joukkoliikenteestä huolimatta Kööpenhaminaan riittää edelleen myös paljon henkilöautolla tulijoita.
Konferenssipaikalla suomalaisia osallistujia on ilahduttanut monipuolinen ohjelma, jossa on käsitelty monipuolisesti ilmastopolitiikan vaikutuksia työntekijöiden asemaan ja ay-liikkeen toimintaan. Eilisen päivän ainoa miinus oli se, että kahvia ei ollut tarjolla koko LO-talossa. Tänään tämä epäkohta on korjattu.
Janne Metsämäki
Maanantai 14.12.2009
Ay-liikkeen ilmastotapahtuma käynnistyi Kööpenhaminassa
Maanantaina alkoi Kööpenhaminassa ilmastokokouksen yhteydessä kansainvälisen ay-liikkeen kolmipäiväinen ilmastotapahtuma World of Work. Ohjelmassa on mielenkiintoisia seminaareja ja keskusteluja ilmastonmuutoksesta, energiapolitiikasta, vihreistä työpaikoista sekä oikeudenmukaisesta ja kestävästä ilmastopolitiikasta.
Kansainvälisen ay-keskusjärjestön ITUC:n ilmastovastaava Annabella Rosenberg kertoi Kööpenhaminan kokouksen ajankohtaisen neuvottelutilanteen. Ay-liikkeen vaatima kirjaus oikeudenmukaisesta siirtymästä (just transition) on edelleen mukana sopimusteksteissä. Ilmastoasioissa ay-liikkeen kolme keskeistä teemaa ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus.
Rosenberg kuvasi neuvottelujen monimutkaisuutta ja vaativuutta siteeraamalla Rolling Stonesia: “You can’t always get what you want but if you try hard you might get what you need”. Eli aina ei voi saada sitä mitä haluaa, mutta jos kovasti yritämme, niin voimme saada kattavan, tehokkaan ja päästöjä vähentävän ilmastosopimuksen.
Ilmastonmuutoksen torjunta vaikuttaa maailmanlaajuisesti monien ihmisten työpaikkoihin. Ilmastopolitiikka antaa myös mahdollisuuden uusien työpaikkojen luomiseen. Kokemuksia ja mahdollisuuksia kestävien vihreiden työpaikkojen luomiseksi käsitellään tapahtuman seminaareissa. Kansainvälisesti ja kansallisesti tarvitaan sosiaalista vuoropuhelua, jotta ilmastopolitiikan toteuttaminen olisi sosiaalisesti oikeudenmukaista.
Aamupäivän palaverissa selvisi myös se, että viikonvaihteen mielenosoituksissa pidätettyjen joukossa ei ollut mukana ay-liikkeen edustajia.
Janne Metsämäki
Kööpenhaminan ilmastotapahtumaan osallistuvat SAK:sta elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka sekä Metallityöväen Liitosta asiantuntija Veli-Matti Kauppinen.