Työterveyshuoltoon pikainen satsaaminen on elintärkeää työurien pidentämisen kannalta
Torstai 29.10.2009 12:10. Kirjoittaja: Guy Ahonen
Viivyttely maksa astronomisia summia
Julkaisin 8.4.2009 Helsingin Sanomissa laskelman, jonka mukaan aikainen eläköityminen maksoi Suomessa vuonna 2007 noin 21 miljardia (!) euroa. Monet epäilivät laskelmaa virheelliseksi, ja että kyseessä on pilkkuvirhe.
Valitettavasti laskelma pitää paikkansa. Laskelma on useaan otteeseen tarkastettu asiantuntijavoimin. Menetys syntyy siitä, että me suomalaiset emme jaksa, pysty tai saa työskennellä vanhuuseläkeikään asti, vaan jätämme työelämän keskimäärin alle kuusikymppisinä. Syynä tähän ovat ennen muuta se, että työkyvyttömyyseläkkeelle joudutaan keskimäärin vähän päälle 52-vuotiaana. Tästä syntyy laskennallinen 530 000 työvuoden menetys. Tämän lisäksi menetetään vuosittain yli 2 miljardia euroa sairauspoissaolojen takia ja saman verran työtapaturmien takia. Yhdessä nämä menetykset ovat 25 miljardin luokkaa - vuodessa! Summa on huima, jos sitä verrataan esimerkiksi valtion tämän vuoden budjettiin, joka on noin 40 miljardia.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että jotakin on tehtävä työurien pidentämiseksi. Vain menettelytavoista ollaan erimielisiä. Varsin suuri yksimielisyys on siitä, että työterveyshuolto on tässä yhteydessä merkittävä rakenteellinen tekijä, jota kannattaa hyödyntää ja kehittää entisestään. Työterveyshuolto maksaa nykyisellään noin puoli miljardia euroa vuodessa. Tämä on 2 % edellä mainituista kustannuksista. Jos työterveyshuoltopanostus kymmenkertaistettaisiin ja työurat sen seurauksena pitenisivät kahdella vuodella, panostus maksaisi itsensä.
Emme tarkkaan tiedä, miten työterveyshuoltopanostusten merkittävä kasvattaminen vaikuttaisi ihmisten toiminta- ja työkykyyn. Toiseksi, ei ole olemassa näyttöä siitä, että panostuksen lisääminen automaattisesti olisi tuottavaa. Tärkeintä on, millä tavalla työterveyshuoltoa kehitetään, mitä toimintoja lisätään ja mitä mahdollisesti vähennetään. Yleisesti ottaen lienee todennäköistä, että lisäpanostus ennaltaehkäisevään toimintaan olisi tuottoisinta. Jossain määrin joidenkin sairauksien hoitokin tosin voi toimia ennaltaehkäisevästi. Tämä koskee esimerkiksi sellaisia fyysisiä sairauksia, jotka vaikuttavat ihmisten psyykkiseen tilaan.
Excentan äskettäin tekemän tutkimuksen mukaan työhyvinvointiin panostetaan vuosittain noin kaksi miljardia euroa. Tämä on alle kymmenesosa siitä, mitä puutteellinen työhyvinvointi maksaa. Työhyvinvointipanostukset vaihtelevat voimakkaasti eri työpaikkojen ja toimialojen välillä. Keskimääräiset työhyvinvointipanostukset ovat liike-elämän palveluissa kolme kertaa suuremmat kuin kuljetusalalla ja kunnissa. Samanlaiset erot esiintyvät myös työterveyshuoltopanostusten kohdalla. Erot viittaavat siihen, että panostusten taso ei ole tällä hetkellä optimaalinen.
Työterveyshuollon määrällinen ja laadullinen kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Druvan-projekti Dragsfjärdin kunnassa osoittaa, että jopa työterveyshuoltopanostusten 20-kertaistaminen voi ääritapauksessa olla taloudellisesti kannattavaa. Tässä tapauksessa työterveyshuollon sisältö määriteltiin hyvin laajaksi. Nk. Metal Age -menetelmällä, jonka avulla koko henkilöstö pääsi analysoimaan omaa työpaikkaansa ja esittämään sitä koskevia kehitysehdotuksia, oli ratkaiseva rooli. Tätä prosessia hallinnoi työterveyshuolto, jolla oli kaikkien osapuolten luottamus.
Druvan-projekti osoittaa, että työterveyshuollon sisältöä on mahdollista merkittävästi laajentaa. Esimerkki osoittaa edelleen, että on tärkeä hyödyntää kaikkea sitä tietoa, jota työpaikalla on henkilöstöstä, ja että taloudellinen tarkastelu voi olla työhyvinvoinnin kehittämisen väline, ei uhka.
Työurien pidentämisessä työterveyshuollolla on Suomessa ratkaiseva rooli. Sen mahdollisuuksia ei ole vielä läheskään hyödynnetty. Kuten Druvan-esimerkki osoittaa, työterveyshuollon sisältöä on laajennettava nykyisestään, ja sen on toimittava nykyistä enemmän yhteistyössä työpaikkojen kanssa. On hyvin todennäköistä, että optimaalinen tulos edellyttää keskimääräisten työterveyshuoltopanostusten lisäämistä.
Tämä ei kuitenkaan riitä. Työterveyshuollon päätöksentekoa on kehitettävä, niin, että sillä, ja sen yhteistyökumppaneilla, on käytettävissään mahdollisimman paljon työntekijöiden terveyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä koskevaa tietoa. Modernia informaatioteknologia on hyödynnettävä huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Työterveyshuoltoon ja sitä tukeviin tietojärjestelmiin on panostettava pikaisesti. Viivyttely tässä asiassa maksaa joka vuosia astronomisa summia.
Guy Ahonen työskentelee tutkimusprofessorina Työterveyslaitoksella.
12.11.2009 15:06
Yksi syy ennen aikaiseen eläköitymiseen on työnantajien asenne ikääntyviin työntekijöihin. Esimerkiksi omassa tapauksessani minut siirrettiin alempaan työtehtävään heti täytettyäni 55 vuotta. Työtehtävä on useita satoja euroja pienipalkkaisempi kuin esimies- ja asiantuntijatehtävät joissa olin toiminut seitsemän vuotta. Oltuani vajaa pari vuotta sairauslomalla minulle tarjottiin lopputiliä koska en ole sovelias töihin (työsopimuslaki). Päätin palata työhön. Vuoden vaihteessa olen palaamassa alempaan työtehtävään. Työterveyshuolto on toiminut muuten hyvin, mutta viime vaiheessa se kuunteli palkanmaksajaansa siis työnantajaani.
Työterveyshuolto laulaa laulattajansa lauluja, ikävä kyllä, vaikka pitäisi olla puolueeton.